Pelastuksia, wanhoista kirjoituksista.

Eli, aikoinaan talkkari kynäili Metro Live:n palstalla, mutta nämä ruojat päättivät lopettaa blogi- palstansa, joten tässä yksi kirjoitus siltä ajalta:

Uutisissa oli taas; Pyhäjärveen oli hukkunut .

Suomessa on jonkun laskutavan mukaan 42 Pyhäjärveä ja omien laskujeni mukaan kahteen niistä on jo henkilö hukkunut, joten jäljelle on 40 kpl. joten jos trendi on sama, niin paljon tulee hukkuneita tälle vuodelle.

Niin meinasi, myös ystävälleni (se törmäilijä ja sisar hento juttu) aikoinaan käydä, kun viimeistä poikamiesiltaa vietettiin erään (ei Pyhäjärvi, muistaakseni) järven rannalla, saunoen savusaunassa ja viinaa juoden . . . . . samalla opastaen tulevaa sulhoa. Ei sellaista pelleilyä, kuten nykyään kaupungilla näkee.

Siinä kannu, jos toinenkin kumottiin saunaa lämmitellessä ja tikkaa heitellessä, sekä opastaessa aviomiehen velvollisuuksista. Jälkeen päin ajatellen ne tikat oli virhetikki .. Kännin voimistuessa, osumistarkkuus alkoi kärsimään, joten olisi pitänyt suoja-aluetta kasvattaa radikaalisti, mutta sentään laastareilla selvittiin.

No sauna oli valmis huolellisen lämmittämisen ja häkätuuletuksen jälkeen valmis. Ja porukalla istumaan lauteille, tuleva sulho tottakai keskelle. Heiteltiin siinä rauhalliseen tapaan löylyjä, jutustelin ja yksi meistä toimi juoman laskijana, selvin siis. Ensinmäinen kori kun hupeni alta aikayksikön, hän hakemaan pari korillista lisää olutta. Siinä kun laski korit alalauteille, niin sattumoisin huomasi, että sulhasella oli kulkuset valahtaneet lauteiden rakoseen , joten kovaan ääneen siinä kajautti, että nyt otetaan sitten kunnon löylyt ja paiskasi ämpärillisen vettä kiukaalle.
Löylyhuonehan tyhjeni alta aikayksikön, ainoana poikkeuksena oli rääkäisyn jälkeen, muniaan raplaava sulhanen. Saipa pujoteltua sulho kassinsa irti ja kun savusaunasta oli kyse, niin nokeahan oli ilmassa , samalla silmiään hieroen nousi pystyyn ja kolautti päälakensa kattoon. Siitä huumaantuneena hoippui alas lauteilta, ja horjahti perseellään kiukaaseen. Kauhea rääkäisy uudelleen ja vauhdilla kohti ovea, joka onneksi oli auki, samalla otsa sai kopsahduksen karmista . Pari taka-askelta ja uusi yritys, onnistuneesti sentään ulos. Mutta samalla teloen toisen jalan ukkovarpaansa, kynnykseen. Tosimieshän ei lannistu, matka jatkui kauhean kivun ja viinan voimalla hoiperrellen kohti pelastusta, mutta näin jälkikäteen ajatellen, eipä ollut paras vaihtoehto . Konpuroi hyväkäs vielä laiturilla ja heittäytyi vatsalleen veteen, jolloin ilmat lähti keuhkoista, vetäen vettä sisäänsä. Saatinhan se mies kyllä ylös, eikä tekohengitystaitoja tarvittu tällä kertaa tai oltaisiin tarvittu, kun ukko oli kokoajan kampeammassa järveen istumaan, polttelevaa persettä ja jomottavia kiveksiä hautomaan, tosin paikallispuudutus alkoholilla oli kyllä tehnyt tehtävänsä, päässä.

Tilanteesta päästiin siten, että mökiltä haettiin köyttä ja kaveri istutettiin koivun juurelle, ja sidottiin intiaanityyliin kiinni. Viereen laitetiin sentään juomaa monta laatua ja ilta jatkui rattoisasti, mitä sulho tilanteeseensa alistuneen karjahteli juomaa lisää, toki avitettiin kyllä kipujakin, saavillinen vettä niskaan silloin tällöin, jälkeen päin kyllä ilmeni muutakin hoitokeinoa käytetyn.

Koitti aamu ja siinä väen heräillessä, sekä toisiamme katsoessa, huomattiin että sulhanenhan perkele puuttuu . Sydän kylmänä joukolla lähdettiin miestä etsimään ympäri tonttia. Nooh, kadonnut lammas löytyi edelleen köytettynä siinä koivussa, onnellisesti sammuneena .
Miestä siinä herätelteltiin ja aamukahville taluttamalla. Ja kas samalla joku keksi, että niitä vammoja pitäisi varmaan mennä näytättämään paikalliselle lääkärille. Toki kukaan ei ollut ajokunnossa enään, aamukahviin kun oli joku hyväkäs lorauttanut pirtua. Paikallinen taksiyrittäjä siis tilaukseen pelastamaan tilanne, ambulanssia kun ei periaatteessa tarvittu.
Katseli taksiyrittäjä kerran jos toisenkin, nokisia saatajiksi valittuja ja potilasta, liekkö säälistä ja päätään pudistellen sitten miehiä viemään lääkärin luokse, kuitenkin vuoraten takapenkin huolellisesti muovilla. Ei kyllä yleensä niin puhelias yrittäjä, tällä reisulla sanonut sanaakaan, katseli taustapeiliin ja huokaili vaan.
Oma episodinsa oli sitten lääkärillä käynti, kun oli meiltä muilta unohtunut takavarikoida, niin viejiltä kuin vietävältä, viinaksia .

Pääsivät sentään lääkärille ja vieläpä kävi tuuri, että ketään muita potilaita ei ollutj a jälkeenpäin ajatellen, onneksi . Koputus oveen ja ryhmä "Rämä" sisälle, potilas keskellä ja saataja kannatelemassa. Oli kuulemma lääkärillä leuka loksahtanut, kun "muskettisoturimme" oli nähnyt . Potilas tutkimuspöydälle sulavasti, edelleen lääkärin katsoessa epäuskoisen näköisenä touhua. Tottahan toki molemmat saattajat samalla puolella pöytää sattuivat olemaan, kun miestä siihen kampesivat, ja kas eikös sulhanen kierähtää pöydän yli, kuin hidastetussa kohtauksessa, kauhena älämölön ja kamalan kolinan saattelemana, niin hajosipa siinä antiikkinen instrumenttikaappi. Reippaina ja riuskoina, homma uudelleen, täällä kertaa sentään onnistuneesta sulho jäi tutkimuspöydälle, vatsalleen Joten lääkäri pääsi järkytykseltään töihin .Ensin sidottin telottu varvas, sitten siirryttiin otsavammaan, tarkastettiin päälaen vamma ja kun vuorossa oli se palanut perskannikka, niin housujen laskun jälkeen, ensin tohtori kiljahti ja kannikkaa hoivatessaan kiljahteli sitten sulhanen, vaikka oli hoitanut sisäisesti puuduttanut itsensä. Oli joku ajatellut sentään antaa ensihoitoa palovammaan, suksitervan muodossa, mistäköhän sitäkin on löytynyt.
Pääsivät sentään monen tunnin jälkeen pois ja sulholla oli, olosuhteiden pakosta ja siitä johtuen imrovisoitu takapuolen side, dementtiavaippa.

Että nykynuorisolle opiksi ja ojennukseks,i jatkakaa vaan niitä harmittomia polttareitanne, esim. bejihyppyjen muodossa tai hullunkurisesti pukeutumista.

Pupuja, sekä munien maalausta.

  Jaahas, talkkari on älyytetty lähtemään päämajakaupunkiin viettämään pääsiäistä. Että oikein pääsee inlive katsomaan ja lie (arvelu) kokemaan munien maalausta, pääsiäisen kunniaksi. Jos äiti tietäisi, niin hakisi talkkarin kotiin . . .

  Talkkari muistaa pikku nassikkana, kun kotona askarreltiin pöydän ääressä ja välillä sitä vesiväriä oli enemmän muualla, kuin niissä munissa  . . . siis kananmunissa, mutta hauskaa oli.

  Munista, siis edelleen kanan sellaista tulikin mieleen. Talkkarin faijalla oli tapana kopsasta keittetty kananmuna otsaansa ja alkaa sitten kuorimaan se.  Nuori ja uhkarokea, kun talkkari oli, niin laittoi kerran salaa kasan päälimmäiseksi raaan kananmunan.
   Isäukko tunnollisesti otti ylimmän munan ja kopsasin sen otsaansa . . . Juu . .  viikkoon sitten istuttiin vaan tyynyn päällä, lie ruokapöydässä tuo pieni virne suunpielessä sitten paljasti talkkarin . . .
   Ja sen jälkeen sai talkkari suuren kunnian käyttää otsalohkoaan kananmunien rikkomiseen otsalohkollaan, aina siihen asti kun muutti kotoa pois.

  Talkkarien salaseuran salainen agentti on ihan tipahtanut Mia Mari Johannan tekemisistä ulos, mitä nyt (tämäkin) hermiparantolassa lueskelee viimeisimpiä tapahtumia lehdistä, odotetusti väärin tuomittu ja hoviin mennään . . .

Sittenkin . . .

  Tapahtuihan se vihdoin viimein, melkein oikeus toteutuikin. Mia Mari Johanna joutuu sittenkin istumaan tekosistaan. Mutta, lienee taas hovissa kaikki muuttuu . . .

  Kumminkin on vielä on odotettavissa jokunen oikeudenkäynti edessä, talkkarin tukkikirjanpidon mukaan. Ja mitenköhän käy edellisten tuomioden suhteen  ? ? ? Paljon on avomaisia asioita . . .

  Nooh, kumminkin talkkari voitti sievoisen summaan entisen ESSOn baarin vedonlyönnissä. Pitäisiköhän tässä lähteä Meksikoon vai Dubaihin   ? ?  Näihin suuntiinhan Mia Mari Johanna haikailee karkumatkaa, että ei joutuisi todellakin istumaan. Mutta talkkarien salaseuran salaisen osaston salainen tuttu vaan tietää, että ennenmmin tai myöhemmin kumminkin istumaan tuomiotaan.

  Lienee kuhina jo käy vankilassa, että kuka pääsee ensinmäisenä tutustuttamaan talon tapoihin.