Kerrankin ilmatieteenarvauslaitos on ollut melko oikeassa, kun lupaili Tapaninpäiväksi jonkinlaista myräkkää maalla, merellä ja ilmassa. Eihän talkkari aamusella muistanut moista, kun ajatuksena oli käydä muijan tulppaanipenkkiä lannoittamassa. Ja melkein ajatukseksi se meinasi jäädä, sillä se saatanan valokatteessa oleva reikä oli tuulen voimasta avartunut ja säleitä oli takapihalla pystyssä, kuin sakaramiinoja taistelukentällä. Vaikka talkkarilla oli kumisaappaat jalassa, niin eiköhän muutama säle tulla tushahti pohjasta läpi ja jokunen myös viilteli Talkkarin rotusääriin haavoja.
Päätetty mitä päätetty, ja Talkkarihan käy kusella muijan tulppaanipenkillä. Mutta se "vesi" vaan lähti lentoon ja mitä huomasin niin rantaruottalisten naapuriin se lannoite päätyi. Oli kaarella mittaa se 30 metriä ainakin. Sentään talkkari vanhana merikarhuna ei kuse tai syljen vasten tuulta, vaan myötäiseen tuli laulellen laskettua rakko tyhjäksi.
Ja eikö perkele paluumatkalla tuli uudelleen astuttua niihin säleisiin, mutta ompahan muijalla nyt sidottavana kumpikin jalka, kunhan vaan ei kapaloisi jalkoja yhteen nippuun. Ei taida tulla mitään Tapanin- tansseista paikallisessa ravitsemusliikkeessä, senverran pahalta näyttää talkkarin koivet.
Kaikkea kirjoitettua ei kannata totena ottaa, täytyyhän sitä muokata, ettei se tule täysin julki. On täysin lukijan oman mielikuvituksen ja päättelykyvyn varassa eroitella totuus ja taru. Ken jakaa sisältöä, sen tekee omalla vastuullaan.
