Talkkari vietti pitkään aikaan hieman erilaisen viikonlopun naisensa kanssa. Perseelleen se meni siltä osin, että lauantai- illaksi ei mistään löytynyt kiivaasta etsimisestä huolimatta sinfonia- orkesteria vetämään muutamat kappaleet, kun naiselleni hemmottelu- kylvyn laitoin. Oli shampanjaa, kynttilöitä jotka tosin sammuivat saatanan nopeasti, kun Talkkarilta kärähtivät perskarvat siinä juomaa laskiessa kristallilasiin naaraalleni. Poreet hoidin laskemalla . . . tosin haju tuli mukana.
Melkeimpä voisi lainata Uosukaisen sanoja; Voi sitä naimisen loisketta . . . jotain tuollaistahan hän on kirjaillut jossain ja kyseessä oli muistaakseni vesisänky. Talkkari ei moisiin härpäkkeisiin usko, vaan ihan rehellisesti aidossa kylpyammeessa tapautui "pienimuotoinen" laineiden liplatus.
Sai tuo naurarvainen naarani sitten hoitaa samalla Talkkarin turpaakin, kun joutui kynimään ruusunpiikkejä siitä irti, pitäähän tunnelmaa luomassa olla aina ruusuja. Tapahtui vaan niin että, Talkkarilla siinä penkalla jalka vähän lipshti ja turpa edellä mentiin ruusupuskaan. Tosin sillä hyvällä menestyksellä, että sieltä puskan sisältä se täydellinen oksa sitten löytyi . . .
Ihan häveliäisyyssyistä Talkkari ei raportoi kaikesta mitä tapahtui, mutta vinkiksi meille miehille; Alastomana ei kannata paistaa mitään ja kunnon suojaetäisyys elävään tuleen kannattaa pitää . . . Nyt sen voi sanoa kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Kaikkea kirjoitettua ei kannata totena ottaa, täytyyhän sitä muokata, ettei se tule täysin julki. On täysin lukijan oman mielikuvituksen ja päättelykyvyn varassa eroitella totuus ja taru. Ken jakaa sisältöä, sen tekee omalla vastuullaan.
