Tämän viikon "koettelemukset"

  Ensinäinen koettelemus joka jatkuu hamaan tulevaisuuteen on Talkkarin muijan totinen laihdutuskuuri. Ja se alkoi vain pienen pienestä lauseesta . . . . Muijan kysyessä kalliokiipeilyä kokeillessaan että miltä näyttää, niin Talkkari harkitsettomasti ja asiayhteyteen liittymättä tokaisi; Hyvin hyllyy. 
  Eli muijalta on viikossa jokunen kilo tipahtanut ja ei ole meikäläisellä ollut asiaa aviovuoteeseen. Talkkari onkin sitten tasapainottanut ja käyttänyt hyväkseen suolikaasujen ilmaa keveämpää ominaisuutta hyväkseen ja vain ja ainoastaan päästäkseen kullan turvallisen selän taakse nukkumaan.
  Sillä yllättävän moni ruoka-aines aiheuttaa meikäläisessä erittäin pahanhajuisia päästöjä, sekä erittäin äänekkäitä myös . . . pajupillillä avitettuna ja jotka toki fysiikan lakien mukaan kohovat kohti lemmenpesäämme kohti. Kaksi yötä muija kakoi ja kesti vuotavia silmiään, mutta sitten kävi käsky nukkumaan armaan viereen. Päätä sitten siinä vedätkö sisään orastavan vastalauseen aikaisemmasta kohtalosta vai annat ns. palaa, kun muija on kynttilän kanssa vieressä.

 Mutta muutakin on tapahtynyt viikon varrella, sillä talkkari on todistettavasti vetänyt suksilla 120 km/ tunnissa, eikä missään muna-asennossa. Vanhanaikastahan se on tehdä auton katolla vesisateessa . . .  Talkkari vaan haki liiteristä vanhat Lampiset ja siirtyi Sm 5: junaan, joka lähti Pasilasta kohti Lahtea.
 Sukset jalkaan keskikäytävällä ja menoksi. Menoa se olikin tosiaan, kun Tikkurilan jälkeen konduktori havaitsi etukenoni ja vetäisi hätäjarrusta. Ja ihan valehtelematta menin käytävällä eteenpäin suksien varassa sen 20 metriä, mutta sitten tuli se pakollinen "stoppi" nimittäin sen osaston etu / takaseinä. Eli nyt saattaa olla yksi näistä uutuuden uutukaisista lähijunista "rikki". Jahka saavat sieltä kabiinista kaivettua kaikki suksen säleet pois, niin palannee korjattuna liikenteeseen. Ja korvaushakemukseni on myhäilyjen kerä otettu vastaan ao. instassissa. Katsotaan nyt sitten loppuun asti miten käy . . .