sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Äitienpäivä.

  Ensinmäisen kerran vietettiin vuonna 1918 Suomessa Äitien päivää, tosin nykyiselle paikalleen se vakiintui 1927. Ja oikeutetusti päivä vahvistetiin liputuspäiväksi vuonna 1947. Talkkarikin muistaa monituiset äitienpäivän aamut, kun kahvit ja itsetehdyt aamiasleivät vietiin sänkyyn äidille, joskus siis sanan siinä merkityksessä sänkyyn. Vähän vanhemalla iällä toki jonkinmoisia herkkuja piti leipoa, mutta eipä muistu mieleen yhtään täydellisesti onnistunutta kakkua. Koulussa ja päiväkodissa itsevärkätyt kortit olivat oma projektinsa, sentään taiteellinen ymmärtämystä Äidillä riitti ja pääasiahan oli ja on muistaaminen.


  Toki juhlapäivän varjolla uutinen jos toinen nostetaan esille, alkaen juhlapäivien kaahausilmiöstä ja jatkuen tähän uutiseen: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/mtv3n-kysely-lasten-huostaanotoissa-viivytellaan-ja-varotaan-/art-1288387506527.html

  Kaahamisen tavallaan ymmärtää, kun parisuhteessa kumpaisellakin vanhemmalla on oma äitinsä ja toki molempien luona tulee käydä. Huostaanotoista väkerretty uutisen julkaisemisen olisi voinut siirtää, edes hienotunteiduuden vuoksi. Itse kyselyssä ei ilmene kovinkaan tarkkaan milloin, miten on valittu kyseltävät tai mitä on kysytty, eli epätieteelinen puuhastelijoiden tekemä taitaa olla.
  Toki tässä on lueskeltu ja kauhisteltu, kun  nainen dumppaa pihalle edellisen onnen tuotoksensa uuden alta pois. Tällaisen lapsen "äiti" ei taida ansaita äitienpäivää, vaan silloin viranomaisten pitäisi tehdä  . . . jotain. On "äidiltä" unohtunut se elinikäinen "velvollisuus" olla äiti, kaikesta huolimatta ja siitä johtuen.
 Päivystävät huoltomiehet ja talkkarit, sekä poliisit näkevät varsinkin viikonloppuisin tämän raadollisuuden kaikessa karmeudessaan.Ja varsinkin jos "tilipäivä", viikonloppu ja täysikuu kohtaavat samaan aikaan.

 Talkkari on luultavasti avittanut erään äidin ajattelemaan, edes vähän lastaan. Tosin tämä tapahtui ennen lapsen syntymää, ensinmäinen kolmannes taisi vasta oli raskaudesta käynnissä.  
Oli perintenen perjantai ja tuleva isä oli joutunut jälleen poliisin pahnoille ja taas tämä nainen pyysi lukkojen vaihtoa, kun asunnon avaimet oli jälleen kerran tälle isäkokelaalle. Siinä jutustellessa Talkkari huomasi, että tuleva äiti oli "hieman" humalassa ja kun sitten myös ilmeni raskaus, niin Talkkarin oli ihan pakko lausua muutama painava sananen "onnelliselle odottajalle".
 Jaa, että raskaana . . . neuvolassa on varmaan sinulle mainittu alkoholin vaaroista sikiölle, varsinkin sen ensinmäisen kolmanneksen aikana. Yhteiskunta tulee kiittämään sinua, kun taidat tällä menolla tuottaa meille veronmaksajille yhden invaliidin elätettäväksi.
 Mutta tarinalla oli onnellinen loppu: Mies kuulemma lopetti ryyppäämisen ja muijansa pieksemisen ja odottava äitikään ei koskenut pulloon raskauden aikana, mitä alueella pörräävä huoltomies tiesi kertoa tapauksesta jälkeenpäin.

  Mutta sanokaa mitä sanotte, paras äitienpäivä laulu on ollut ja on edelleen: Ikaalislaisen Jari Huhtasalon vuonna 1972 Hämä-hämä-häkki ohjelmassa esittämä: Äideistä parhain. Ja taitaa Talkkari taitaa istuttaa muijansa moottoripyörän sivuvaunuun ja ensin ja räyväyttää Anopin luokse Somerolle ja siitä ylinopeutta ehkä ajaen Äidin luokse Vantaalle. Vauhti ja ehkä vaarallisia tunteitakin voi olla odotettavissa.