lauantai 19. marraskuuta 2011

Heinäkuussa, muutama vuosi sitten.

Niin tänään piti tai pitäisi ensinmäisen lapsenlapseni syntymän, odottavan aika on pitkä. Aamusella lähtivät laitokselle, eikä tässä lähellä puoltayötä ole kuulunut mitään.

Tulee vaan mieleen alan miesten jutustelua Alkon oven luona, kellon lähestyessä tasan k:lo 10.00. Eräs loihti sanomaan kaikkien odottajien aatokset ääneen. Tuntuu siltä, että kaikki raittiusintoilijat riippuisivat sen minuuttiviisarin varressa, että aika pysähtyisi ja Alko pysyisi kiinni.
On sitä meikäläiselläkin tullut kerran kiireessä hutiostos Alkossa. Juuri ennen sulkemista kauppaan ja sen paremmin vilkaisematta kori kaljaa kainaloon. Autossa istuessa sitä vähän ihmetteli korin hintaa, olisiko myyjälle käynyt kämmi. Ei ollut, kun koppaa kantelin mökille niin huomasin, oli tullut ostettua 1-olutta. Ei sinänsä, hyvää janojuomaa mutta kohtuudella. Ei siitä kännejä saa. Sen jälkeen olen tarkkaakin tarkemmin katsonut, mitä olen ostamassa, tosin se ei koske ruokatavaroita. Kerrankin ostin perunoita, pussin sisältö kyllä oli oikea, mutta kilohinta oli jotain muuta. Itseasiassa oli vahingossa ottanut paprikoden hinnan, joka oli viisinkertainen perunan kilohintaan verrattuna. Ja vielä vaimo muistuttele, vaikka tapahtumasta on yli 3 vuotta. Eli kyllä se koskee myös kaikkea ostamaan.