sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Sinkkuelämää

Talkkarikin on siirtymässä, tavallaan olosuhteiden uhrina sinkuksi, pois auvoisesta avioliitosta. Onneksi vihkikaavassa ei ollut: Kunnes kuolema teidät eroittaa. Tässä vaiheessa kyllä täytyy huokaista helpotuksesta, kun tietää ja tuntee tulevan ex-raivottareni luonteen . . . . 
  Ja se on paskapuhetta, että asuntoja ei olisi tarjolla, sillä pienen soittokierroksen jälkeen kummasti olisi asuntoja tarjolla. Tosin talkkari ajatteli hieman fiilistellä ja mennä asumaan lumentuloon asti teltassa. Korsun kävin tekemässä toimimattomaksi viemällä rekkakuormallisen ripuloivien hevostenlantaa sisälle. Samalla tuli viritettyä vanhasta muistista muutama kantopommi, jos joku halajaisi niitä molotovinkoktaileja.

  Kun talkkari on päässyt ja joutunut olemaan eronneiden ja karanneiden vuodatusten kuulijana, niin edelleenkin on se niin että mitä laajempi kaveriporukka, sen helpompaa on tehdä päätöksiä. Myöskin se auttaa prosessissa, kun mieli on maassa. Avioon menevien pitäisi esittää esteettömyystodistuksen lisäksi listan kavereista, joille voisi jutella avio-ongelmistaan.