sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Pikkujoulujen jälkilöylyjä

  Tänään kaverin kanssa tässä hikoiltiin saunassa kaverin krapuloita pois ja samalla kertoili loppuillan tapahtumia,  kyynel silmäkulmassa. Käynyt oli onni saada sittenkin yksi naaras mukaan viimeiseen tanssiin, patjapolkkaan. Lihaa tai siksi kutsuttavaa oli liikenteessä kuulemma ihan kunnolla. Tyydyteksi tuli kumpaisenkin halu ja himo. Tosin aamusella se karu tottuus iski, kun nainen ilmoitti olevansa hedelmöittymisensä kohokohdissa. Eli oli kaveri mennyt miinaan ja tahtomattaan joutunut siementäjän rooliin.
  Talkkari sitten siinä onnittelemaan tulevaa isää ja kertoilemaan vaipparallin ihanuuksista ja pääsisi vaikka talkkarin luokse harjoittelemaan, kun lapsenlapset olisivat kyläilemässä. Meinasi mies lyödä jostain kumman syystä, sitä se krapula ja helvetinmoinen kuumuus voi teettää. Tosin mies lauhtui siinä vilvoitellessa ja tuulen heilutellessa kaverinkin tyhjiä palleja. Talkkari kun muistutti että ei ole kirkossa kuulutettu, olisiko mies todellakaan sen mihin muottiin häntä aiottiin tunkea. Viimekädessä vasta voisi viettää isäinpäivää parin vuoden päästä. Toisaalta tämän sonnin olisi kyllä aika rauhoittua ja perustaa perhe.
 
 Aika näyttää onko mies semmoinen siemenlinko, kuin on antanut olettaa vai ampuuko pelkillä räkäpäillä . . .