lauantai 24. marraskuuta 2012

Pikkujoulujen viettoa . . .

   Talkkari kera naisensa tuli sitten kutsutuksi erääseen pikkujoulupippaloon, jossa itse isäntä oli tehnyt viinit ja syömiset. Ja toki pukukoodi oli tiukka . . . Alan ammattilaiset tuli pukeutua alansa työasuun ja seuralaisilla oli vähän vapaampaa . . . Hyvä ja paha miten ottaa sitten. Sillä osa oli ns. perustyöntekijöitä, joitain osastopiälliköitä ravatit kaulassa ja muutama muukin, hieman poikkeavan tapaisesti pukeutunut. . . .
   Mutta pöytään käytiin ja isäntä alkoi tuotattamaan jouluruuan tapaista sorsseliä poytään, kaiken kansan ravitsemiseksi. Talkkari vaikka on periaatteessa melkein kaikkiruokainen, niin viimeistään alkoi tökkimään siinä, kun ns. joulukinkkua kannettiin pöytään. oli nimittäin sika mm. jäänyt kaltaamatta siis karvat sun muut poistamatta . . .
  Samoin edisti Talkkarin siirtymistä toisaalle se, että isäntä jakeli marjaämpäreitä ns. vara- astioiksi, jos wc olisi varattuna. Sillä tuli huomattua, että tuleva ja lie entinen viinintekijän litkut kiersivät yhden sun toisen "pakissa" Toisin sanoen siis, paska haisee ja balalaikka soi . . . ja menee varmaan se viikko, kunnes kiinteä ruoka pysyy sisällä.
   Luojalle ja tyttöystävättärelle kiitos, siis todella hienostuneen makuaistin ja ennakoinnin, eli kotiin mentiin  . . . tottaahan toki gourmet- ravintolan kautta . . . bon apetit . . . Tosin ja jälleen luojalle kiitos, kyseisessä ruokalassa sai ns. oikeita aineita ja niinhän siinä kävi, että kun jalat ei kanna niin otetaan . . . . ukko olalle ja kipitetään kotiin 12 cm. koroilla. On se melkoinen nainen tuo Talkkarin tyttöystävä ja tuleva morsian . . . ja suurella äänten enemmistöllä päätettin, että se lasten teko jätetään sitten nuoremmile, mitä nyt vähän vehkeiden viihdekäyttöä harrastetaan silloin tällöin . . .