Myrskyä, siellä sun täällä

  Kerrankin talkkari uskoi säätiedotuksia ja alkoi jo eilen illalla valmistautua tämänpäiväiseen myrskyyn. Eli tuli kaivettua hopeinen taskumatti, tosin jostain kumman syystä se oli tyhjä, taas. Mutta aamusella töihin junalla ja heti takaoven kautta ALKOon ostamaan lämmikettä tulevaa kotimatkaa varten. Sillä talkkari on jalomielisesti antanut talouden ainoan auton muijan käyttöön, olisi tuo vielä syytellyt kidutuksesta jos olisi joutunut tässä kelissä kävelemään asemalta kotiin. Ilta olisi ollut tasan taatusti hyytävämpi, kuin tällähetkellä oleva sää. On talkkari kyllä hullu, muttei sentään itsetuhoinen hullu.
  Menihän se päivä tasatessa taskumattien ( ns. kertakäyttö- kossutaskumatti toisena )  nestepintaa ja samalla tuli ihan vahingossa juotua vartija pöydän alle. Mitä pojat alkaa mieten kanssa viinan kanssa läträämään. 
  Ensinmäiset naukut piti ottaa jo lähtöasemalla, kiitos VR juna myöhässä 4 minuuttia. Ja mitä luultaviimmin sivusta puhaltanut vastatuuli oli syynä tällä kertaa myöhästymiseen. Vaihtopaikalla oli pakko karjasta, kun kaikki vain seisoa toljottelivat paikallaan: Helvetti jos kaikki täällä seisoo paikallaan, niin kukaan ei pääse eteenpäin ! ! ! No tulihan sitä liikettä, muutei onneksi edestakaista . . . . .
  Jatkoyhdeyden kanssa oli myös ongelmia, meni juna hieman ohi laiturialueen, syynä tällä kertaa oli myötätuuli ja suoraan takaa. Siinä lampsiessa junaan tuli sitten tyhjennettyä ensinmäinen taskumatti, se muovinen. Onnekseni hopeinen oli oikealla puolella, sillä olisi muuten talkkari harhautunut penkalta ihan muualle. Ja kummasti junasta löytyi istumapaikka tai oikeastaan koko osasto tyhjeni istahtaessani suoraan jonkun kukkapuskan päälle vahingossa, oli muuten ruusuja siinä paketissa. Lieko tuskainen ilmeeni aiheutti tämä poikkeavan reaktion. En siis päässyt, ensinnäkin pyytämään anteeksi aiheuttamaani vahinkoa ja mielipahaa sekä toiseksii syöttämään sitä helvetin puskaa sen omistajalle. Siinähän se sitten lurahti kurkkuun toisen taskumatin sisältö, ihan vaan mahdollisia tulevia kipuja lievittääkseni.
  Ja sentään akka oli asemalla vastassa, kun asemalle ilmestyin. Mutta ei autoa missään, vaan erittäin hyvin lämpimästi pukeutunut akka ja pulkka. Otti muija ja heitti meikäläisen pulkkaa ( huom. ei lampaantaljaa ) ja alkoi vetämään kotia kohden toki tyyllileen ulkollisena, kiertotien ja kantojen kautta.
  Mutta yhtäkaikki, kotona ollaan ja suurinpiirtein ehjänä, mitä nyt saunassa odottaa ruusunpiikkien nyppiminen pois, tosin ennakkopuuduketta on otettu ja lisää tullaan ottamaan. Ja ihan perustellusta syystä, sillä ei löydä muija pinsettejä, vaan ainostaan jonkunnäköiset ruosteiset hohtimet.

  Tulemme viettämään erikoisen myrskyisen illan ja yön, myös säidenkin puolesta.