Jo on lakaisukoneet putket punaisina hetken aikaa poistaneet hiekoitushiekkaa, mitä ei olla kuulemma koko talvena murentakaan pihoille levitettu, ainakin mitä pihaparlamentteja on uskominen. Täytyy vaan siis itsekkin uskoa ihmeisiin, sitä vaan tulee jostain.
Ja onneksemme Helsingissä operaatio: LUMISOTA on päättnyt kaupungin duunareiden ja Saurin suureen ja veret seisauttavaan voittoon. Toissa viikolla tosin viimeisiä kinoksia kaivoivat metsän puolelta poiskuljetettavaksi.
Tosi hektiseksi on mennyt kiinteistön hoito, ensin täytyisi tuupata aura liikenteeseen, kun ensinmäiset lumihiuteleet vielä leijailevat kohti maata. Kaverikin oli todennut eräälle hätähousulle; Odotellaan tässä tovi, että sitä aurattavaa ylipäätänsä tulee maahan, vai pitääkö yrittää traktorin kauhaan sitä lunta metsästää. Keväällä taasen roskakontin lisävarusteisiin pitäisi lisätä rautakanki. Ihan siksi että saa sieltä jään alta pilkottavat karkkipaperit ja tupakan tumpit kilkuteltua pois.
Kaunista on katsella, iltapäivällä nostetaan hiekat ja seuraavana aamuna hiekoitetaan, kun on liukasta. Onneksi talkkari on nykytrendin mukaisesti ulkoistanut ulkotyöt ja jahka saan tarpeeksi luettua lisää, niin autopaikankin saa sisätiloista työpaikalta.
Mutta uskokaan vaan, vielä tulee jonkunmoinen takatalvi ja hiekaa ripotellaan putsatuille aluelle . . .
Kaikkea kirjoitettua ei kannata totena ottaa, täytyyhän sitä muokata, ettei se tule täysin julki. On täysin lukijan oman mielikuvituksen ja päättelykyvyn varassa eroitella totuus ja taru. Ken jakaa sisältöä, sen tekee omalla vastuullaan.
